lauantai 28. kesäkuuta 2014

Kesäisen kukikasta

Perjantai-iltaa vietettiin taas tutuissa merkeissä.  Tällä kertaa kyseessä oli jälleen ns. Ylläriveivi jota varten postipoika toi salaperäisen paketin Pikku Piltistä. Paketista paljastui keltapohjainen jersey isoilla valkoisilla kukilla, sekä valkoista ja mustaa silityskalvoa....

En koe keltaista ollenkaan omaksi värikseni, eivätkä kukat kauhean poikamaisiakaa ole. Niinpä pitkään mietin josko kankaasta tekisin settiä kaverin tulevalle vauvalle.  Koska laskettuun aikaan vielä on reilusti aikaa, päätin lopulta kuitenkin kankaan itselleni käyttää.


Jo pitenpään olen halunnut kokeilla tän tyylistä tunikaa, nimenomaan tällaisena kaksivärisenä. Pikku piltin kangas oli tähän määrällisesti juuri passeli, sillä pieniä suiroja lukuunottamatta kangasta ei jäljelle jäänyt.


Kaavan pohjana jälleen miw (mihinkäs sitä hyvää peruskaavaa vaihtaisi?), josta etukappale siis jatkettu kietaisutyyliin, helmaa reilusti pidennetty ja hihat lyhennetty. Resoria en tällä kertaa käyttänyt lainkaan, vaan kukkajersey sai toimia sen sijaisena. Vyötärölle muotoa antamaan laitoin etupuolelle framilonia.
Kankaista keltainen kukkajersey siis Pikku Piltistä, musta jersey Käpyseltä.


Silitysarkeista tuli nopsaan tekaistua kukka helmaan kaaritaskun viereen.


Täydellinen ei malli ole missään tapauksessa vaan jatkomuokkaus muhii jo mielessä...

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Jäätelökesä? Ja pieni vinkki tereeseen

Kankaiden yönä tilasin pienen palan Sari Ahokaisen suunnittelemaa Ice Cream jerseyta. Suunnitelmissa oli tehdä kankaasta kesävaatetta isommalle pojalle ja sellaiseksi se nyt päätyikin. On edes ripaus jäätelökesää, vaikkeivät kelit kovin lämpöisiä olekaan.


Kaavana Ottobren Strawberry or Vanilla (3/14), koko 116. Muutoin tein täysin kaavan mukaan, mutta päätin tehdä hiukan ryhdikkyyttä lisäämällä lilan resoritereen vetoketjun vierelle sekä Resorien reunaan.


Muutoin siis varsin yksinkertainen perustakki


Tereen tekeminen on mielestäni aina ollut suht haastavaa. Kyllähän sen tuonne väliin tuikkaa, mutta se, että sen saisi siististi ja suht tasaisen levyisenä sinne asettumaan, onkin sitten toinen juttu.

pinterestin maailmassa vastaan tuli kuitenkin jokin aika sitten vinkki, jota päätin nyt testata...


Juttuun tarvitaan siis tereeksi haluttavaa kangasta suikale (itsellä nyt 2.5cm leveä resori), nuppineuloja, sekä kuminauhalankaa. Taitetaan kangassuikale kahtia niin että nurjapuoli jää sisälle ja kuminauha laitetaan kulkemaan tuonne väliin ihan pohjalle. Nuppineuloilla kiinnitellään sitten paikallee..


Näyttää siis tältä. 


Laitoin kantin paikoilleen haluttuun paikkaan


Ja sitten hurrutetaan. Käyttämällä vetoketjujalkaa saa ompeleen asettumaan ihan tuohon kuminauhan viereen ja kun antaa jalan kulkea nauhaan tukien niin sauma pysyy tereen puolelta tasalevyisenä.


Lopuksi sitten vain vetää kumunauhan pois tereen sisältä (tai voihan sen sinne jättääkin ryhtiä antamaan), ja valmista tuli.

Oikeasti toimii!


pientä ongelmaa takin kanssa kuitenkin oli. Olin itseeni ihan hirveän tyytyväinen kun sain vetoketjun puolikkaan niin hienosti paikoilleen tereineen ja alavaroineen. Kunnes aloin laittamaan toista puolta paikoilleen ja aloin ihmetellä kun kuosi näytti asettuvan jotenkin hassusti. Uusi tarkastelu jo kiinnitettyyn ketjuun paljasti, että purkuhommiksi meni...

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Kesä ja kärpäset

Eilen oli jälleen perjantai ja siis veivi-ilta. Alunperin ei veiviä pitänyt juhannuksen vuoksi olla ollenkaan, mutta lopulta sellainen noin tunnin varoitusajalla sitten pystyyn laitettiin. Aihe oli vapaa, tai oikeastaan juhannus, suomen kesä ja yötön yö.

Kaapin luona silmiin osui vihreäpohjainen perhoskangas ja siitä päätin ruveta tekemään. Kangasta oli kuitenkin vain 61cm korkea pala, joten melkoiseksi kikkailuksi homma meni. Aikuisen tunikaan kun yleensä se metrin verran menee...


Tutusta Miwistä lähdettiin taas liikkeelle ja siitä yläosat leikkasin kaavan mukaan. Sen jälkeen aloin mittailla jäljelle jäänyttä kangaspalaa. Lopulta helman leikkasin 30cm korkeaksi (eli korkeussuuntaan puoliksi) 
ja niin leveäksi kuin kangasta jäljellä oli, ja hihankorkeudeksi tuli miehustasta  ylijäänyt kaitale.


Alunperin ajatukseni oli yhdistää perhoskangas ruskeaan trikooseen. Kun kuitenkin oli aika ruveta sitä leikkaamaan, ei yhdistelmä enää tuntunutkaan kivalta, ennemminkin tunkkaiselta. Mieleen nousi kuva keltaisesta väristä. Mutta mistä ihmeestä taikoisin jotain perhosten murretuun väritykseen sopivaa? Silloin katse osui Noshin sinapinkeltaiseen farkkujerseyhin...


Kankaina tässä siis Majapuulta ostettu oliivinvihreä perhonen sekä Noshin sinapinkeltainen farkkujersey. Aivan täydellinen yhdistelmä!


Farkkujerseyta käytin vähän niin kuin resorienkin sijaan, eli tein sillä pidennykset hihoihin ja helmaan kaksinkertaisena, kanttaukset, vyötätökaitaleen sekä taskupussit.


Taskut sivusaumoissa.


Aamulla kun tunikan päälle laitoin, oli yllätys melkoinen: hihat ovat aivan täydellisen mittaiset, helman mallista ja pituudesta tykkään tosi paljon ja vyötärökin osui aika hyvin kohdilleen. Pitäisi vissiin useamminkin lähteä tekemään mittojen puolesta mahdotonta hommaa, sillä tästä tuli kyllä yksi ehdoton lemppari!

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Pingun kesäloma, eli salaista Kesävaihtoa

Toukokuussa tuli jälleen osallistuttua ompeluryhmän salaiseen ompeluvaihtoon. Teemana oli tällä kertaa tietysti kesä.

Oma ompelukohteeni osui jälleen varsin "tuttuun" kohteeseen, sillä sain ommeltavakseni paketin noin nelivuotiaalle pojalle,  joka tykkäsi väljistä vaatteista, punaisesta väristä, pingusta ja hevisauruksesta. Ihan kuin omalle pojalle olisi tehnyt.


Sääntöjen mukaan ompeluksia tehtiin pakettiin kolme, joten sinne sujahtivat t-paita, bermudat sekä lakki.


T-paidan kaavana Ob:n This and that (3/14). Sekä etu- että takakappaleen tein kahdesta osasta, jotka sitten yhdistin applikoimalla.



Etukappaleelta löytyvät Pingu sekä pikkuveli rantatunnelmissa jäätiköllä.


Ja takakappaleella on poikien koti-iglu.


Housujen kaava on Runner samaisesta lehdestä. Päädyin lopulta lisäämään vielä vyöntapaisen vyötärölle.


Takana sitten vielä tasku,


ja taskussa sielläkin Pingu.


Lakki on tehty Nöpsis-lakin kaavalla (kiitos Pinja!). Ihana kaava tämäkin!


Noshin lippapipoon verrattuna lippa on hiukan isompi ja takana tässä on kuminauha istuvuutta tuomassa. Vähän vilpoisempikin tämä on, sillä kangaskerroksia on vain yksi.


Pitänee jossain kohtaa tehdä omillekin pojille lakit tällä kaavalla 

Asianmukaista vaatetusta

Eilen kun hain pojat päiväkodista, oli vast,  assa hieman erikoinen näky. Juniorilla oli sukat tumppuina ja vain huppu päässä, kun taas pojista vanhempi oli pihalla fleecepipo päässä... juniorin tumput ja pipo olivat aamulla jääneet isiltä eteiseen ja isoveli ei ollut suostunut muuta hattua laittamaan. Hoitajatkin olivat koettaneet sanoa, että pipon voisi edes välillä ottaa pois,  mutta ei. "Kun tää on mun lemppari kisupipo!". Jotainhan siis oli asioille tehtävä ja nopsaan...



Pipo Noshin lippapipon kaavalla juniorille koossa S. Päällikankaana Metsolan OnTheRoad joustofrotee ja vuorina sitten ajoneuvokuvioinen trikoo jonka alkuperää en muista.


Lipassa vahvaa tukikangasta vahvikkeena.


Tumppuja tein nyt sitten kuudet samalla kertaa, nopsaan kun tulevat. Kaava ihan vaan saksittu. OnTheRoad ja Kamomillaheppa ylärivissä ovat Joustoftoteeta, Sydänautot velouria ja alarivissä sitten Sammalpolku, Lohikset ja Robotit trikoota. Ehkä näillä taas hetken pärjää.


Isoveikalle sitten trikooversio kisupiposta, piti olla ihan samanlainen kuin fleeceversio...


ihan tähän juhannukseen sopivia näistä tulikin.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Boo! Pelottaako?

Eilinen räntäsade hieman laittoi takapakkia kesähelteille, mutta illalla sain kuitenkin valmiiksi kesäsetit pojille. Jospa juhannuksen jälkeen sitten pääsisivät käyttöön.

Keväällä tuli myyntiin Sari Ahokaisen ihanan erilainen Boo-kangas. Pakko sitä oli tuolloin tilata, mutta heti en leikkaamaan uskaltanut lähteä. Jokin aika sitten voitin kuitenkin pikahuutiksesta SA:n kangaspaketin, josta löytyi mm pari n metrin verran tuota samaista kangasta. Niinpä päätin uskaltautua kankaan kimppuun hyökkäämään.


Pojista pienemmälle lyhythihainen body, sekä trikoohousut. Bodyssa kaavana Ob:n Kisuliini (6/12) josta hihat katkaistu ja pituutta hiukan lisätty, koko 80. Takaa raglan saumasta löytyvät nepparit, jotka ovat Käpysen ihanat tähtikuvioiset kantaversiot. Bodyn applikoinnissa oikaisin, ja leikkasin kuvan suoraan kankaasta, kiinnitin liimasuihkeella ja siksakkasin reunan ympäri kiinni.
Housujen kaavana Ob:n Baboon (3/14), koko 80 ja lahkeisiin lisätty pituutta. Tekaisinpa vielä pienen taskunkin lantiolle.


Kankaina siis Sari Ahokaisen Boo, sekä Tanyasumin hämähäkit. Musta trikoo muistaakseni ompelijan maailmasta.


Isommalle pojalle t-paita sekä jersey-bermudat. T-paidassa kaavana suoraan Ob:n uusimmasta lehdestä kokoa 116, ainoana muutoksena sivuhalkioiden poisto ja helman kanttaus.
Housuissa kaavana Ob:n Runner samasta lehdestä. Leikkasin housut sivusaumattomina js koko on 116.


Kankaat samoja kuin noissa pienemmän herran versioissa.


Paitaan tein applikaation suurentaen kankaan kuviota hiukan. Ja jos oikein tarkkaan katsoo, niin voi huomata etten tälläkään kertaa jaksanut kuviota lähteä kääntämään, on siis peilikuvana.


Selkään tuli siksakattua vielä kankaan nimi, sopi niin hyvin tunnelmaan.


Housut ovat siis bermudamittaiset. Ja vaikka kuva antaakin toista ehkä ymmärtää, niin lahkeet ovat yhtä pitkät.


Edessä kummituksin varustetut hämähäkkipolvipaikat.


Ja takana vielä pieni tasku pääkalloapplikaatiolla.

kangasta jäi kaappiin vielä reilusti, saas nähdä uskaltaisiko tästä itsellekin jotain tehdä...


lauantai 14. kesäkuuta 2014

Tribuutti Noshille kesämekkosen muodossa

Perjantai-ilta koitti jälleen ja sitä myöten ompeluseuran veivi. Aiheena oli "tribuutti" ja ideana kävellä kangaskaapille ja valita sieltä kangas jonka myötä lähtisi kiitos jollekin kaupalle/yritykselle ompeluun liittyen.

Itse en joutunut kahta kertaa miettimään yritystä jolle tribuuttini omistaisin: Nosh Organicsin kankaat ovat kaapissani aivan omassa hyllyssään, eikä niistä ommellessa voi muuta kuin tulla hyvälle tuulelle. Kaikki neulokset (sekä jerseyt että interlockit) ovat luomupuuvillaa,  ja kankaiden laatu on mahtava.  Kankaat ovat aivan unelman pehmeitä, värit kirkkaita ja hyvin pysyviä. Kuosit ovat aivan ihania ja niitä löytyy paljon.  Trikoiden lisäksi myös velour sekä joustocollege ovat ihania ja laadukkaita materiaaleja: noshin velouria pehmeämpää en ole löytänyt mistään! Ja aikaisemmin postaamani tunika noshin grafiitin värisestä jc:sta on ehdoton suosikkini.


Tänä viikonloppuna tulee myyntiin Noshin ensimmäinen pre-autumn mallisto. On siis korkea aika raivata tilaa kangaskaappini Nodh-hyllyyn. Niinpä veivi tuli juuri sopivaan aikaan: sain vihdoin idean mitä tehdä kevätmalliston vaaleanpunaisesta Niityllä kankaasta. 


Kaavan pohjana on jälleen miw, jota muokkasin aika reilulla kädellä. Kankaat ovat molemmat Noshilta, Niityllä, sekä vaaleanpunainen Polka dot. 


Alkuperäinen ajatus oli tehdä resorihuolittelu sekä helmaan, hihoihin että kaulukseen, mutta totesin ratkaisun liian raskaaksi. Ei siis muuta kuin ratkomaan. Lopulta se yksinkertaisin ratkaisu oli se paras: hihat ja helma on ihan vain kapealla käänteellä ja kaula-aukon tein alavaralla jonka käänsin vähän näkyviin.


Hihat ovat kaksinkertaiset, alla tavallinen lyhyt t-paitahiha ja päällä hiukan lyhyempi perhoshiha.


Edessä on tasku, joka aika hyvin häipyy taustaan kuosin kohdistuksella.


Ja taakse laitoin vielä rusetin.


Kesäinen kiitos Noshille! Kankaat ovat laadukkaita, kuosit ihania ja postitukset nopeita. Ja kotimyyjä-Katjalle myös erityiskiitos!